Listaa kaikki tuotteet  Taide ja musiikki  Historia, kulttuuri ja maantiede
 Historia, kulttuuri ja maantiede
« takaisin
Suomalaisen arjen historia
14.8.2006 TIEDOTE W+G

Suomalaisen arjen historia -teos kuvaa tavallisten suomalaisten menneisyyttä

Historia on pitkään ollut hallitsijoiden, kenraaleiden, sotien ja suurmiesten historiaa. Tällöin on unohdettu, että historian todellinen käyttövoima on tavallinen ihminen. Kiinnostus arjen historiaan on lisääntynyt tutkijoiden ja oppilaitosten piirissä ja se näkyy nyt ensi kertaa näin laajana tietoteoksena, kertoo juuri julkaistun Suomalaisen arjen historia -sarjan ja sen valmiin osan Savupirttien Suomi päätoimittaja, Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Kai Häggman. Sarja kertoo tavallisen suomalaisen ihmisen ja perheen arkielämän menneisyydestä. Häggmanin sanoin teos kertoo, kuka kasvatti kenraalin, ruokki hevosen ja siivosi tallit ja keitä olivat ne, jotka puristivat kivääriä etummaisissa juoksuhaudoissa ja sotien päätyttyä rakensivat patsaan kenraalille.

Teossarjan pyrkimyksenä on tarkastella menneisyyttä yhtä lailla miehen kuin naisen elämän ja kokemuksen kautta. Arjen kautta lukija ymmärtää itsekin kuuluvansa sukupolvien ketjuun, olevansa osa historiaa. Neliosaisen tietokirjasarjan julkaisee Weilin+Göös. Vastaavaa nykytutkimukseen perustuvaa historiateosta ei ole Suomessa aiemmin julkaistu.

Suurteoksen ensimmäinen osa Savupirttien Suomi kattaa ajanjakson Ristiretkistä isoon vihaan eli sydänkeskiajalta 1700-luvun alkuun. Kirjan temaattiset aiheet kuten perhe, asuminen, työ ja materiaalinen historia, samoin henkinen elämä, juhlat, sairaudet ja kuolema kulkevat käsi kädessä kirjan pääaiheina. Artikkelit kuvaavat havainnollisesti entisaikojen asumista savupirteissä, porvaristaloissa ja linnoissa ja kertovat mielenkiintoisesti mm. ajan ravinnosta ja työnteosta, matkustustavoista, pukeutumisesta, vapaa-ajan vietosta, moraalista ja uskonnon merkityksestä.

Kirjan perustietoja havainnollistaa vanhaa ja uutta kuvamateriaalia yhdistävä kuvitus. Tietolaatikot sisältävät erikoisartikkeleita, joissa kuvataan erityisen kiinnostavia ihmiskohtaloita, ihmisten armotonta raatamista, mutta myös elämän pieniä juhlahetkiä. Mielenkiintoista lisätietoa antavat myös kuvatekstit, tilastot, kartat ja piirrokset.

Kirjoittajina alan asiantuntijat ja tutkijat Teoksen toimituskuntaan kuuluvat päätoimittaja, dosentti Kai Häggmanin lisäksi professori Markku Kuisma, vs. professori Pirjo Markkola, yliopistonlehtori, FT Panu Pulma sekä apulaisjohtaja Riitta-Liisa Kuosmanen ja toimituspäällikkö Ritva Forslund (WSOY). Vastaavana toimittajana toimii FT Anssi Mäkinen (WSOY). Kirjoittajina on joukko historian eturivin asiantuntijoita ja uudemman polven tutkijoita. Teksti on lukijaystävällistä ja mielenkiintoa herättävää asiatekstiä. Graafinen suunnittelu ja taitto ovat Marko von Konowin käsialaa.

Suomalaisen arjen historia -sarjan muut osat ilmestyvät puolen vuoden välein. Helmikuussa 2007 ilmestyy Säätyjen Suomi, jonka sisältö etenee 1700-luvulta 1800-luvun jälkipuolelle. Elokuussa 2007 on vuorossa Modernin Suomen synty, joka vie 1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan. Neljäs osa Hyvinvoinnin Suomi ilmestyy helmikuussa 2008 ja kertoo Suomesta ja suomalaisista sotien jälkeen.


Suomalaisen arjen historia 1-4
W+G

Teossarja käsittelee Suomen ja suomalaisten historiaa kronologisesti ja keskittyy tavallisen ihmisen ja perheen arkielämän konkreettiseen menneisyyteen. Temaattiset aiheet, kuten perhe, asuminen ja työ, materiaalinen historia kuten arkiset esineet, irtaimisto, kodin teknologia ja vaatetus, sekä henkinen elämä ja vapaa-aika, juhlat, sairaudet ja kuolema, kulkevat käsi kädessä pääaiheina ja seuraavat teoksen poliittisen ja valtiollisen historian johdantoja. Lukuisat tietoiskut, erikoisartikkelit sekä kuvat elävästä elämästä ja ihmiskohtaloista tekevät teoksesta koskettavan ja mielenkiintoisen. Vastaavaa nykytutkimukseen perustuvaa historiateosta ei ole Suomessa aiemmin julkaistu. Toimituskunta: Kai Häggman (päätoim.), Markku Kuisma, Pirjo Markkola, Panu Pulma.



Päätoimittaja Kai Häggmanin puhe julkistamistilaisuudessa 15.8.

SUOMALAISEN ARJEN HISTORIA 1-4


Kirjasarjan tavoitteet Kun julkistetaan Suomen historiaa käsittelevä suurteossarja, on ilmassa aina väistämättä suuria tunteita, mutta usein myös pönäkkyyttä ja vanhan toistoa. Useimmat Suomen historian yleisesitykset toistavat samaa kaavaa; historiasta kerrotaan kruunupäiden, sotien, suurmiesten, politiikan ja keskeisten instituutioiden kautta. Nimitän tätä perinteistä hallitsijakeskeistä näkemystä tässä yhteydessä patsaskeskeiseksi historiannäkemykseksi.


Suomalaisen arjen historia -sarjan päätoimittaja,
Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman 15.8.2006 WG

Patsaskeskeisyys ei ole tietenkään vain suomalainen ilmiö. Jokaisen eurooppalaisen pääkaupungin keskeisiä paikkoja koristavat moninaisten presidenttien, kuninkaiden ja ruhtinaiden patsaat. Erityisen paljon maanosastamme tuntuu löytyvän kenraalien ja muiden sotasankareiden ratsastajapatsaita. Patsaiden pystyttäminen on tietenkin ymmärrettävää, sillä jokainen kansakunta juhlii ja kunnioittaa sankareissa myös itseään ja omaa menneisyyttään. Tällainen patsaskeskeinen näkemys historiaan on varsinkin vanhemmille ikäpolville tuttua myös kouluopetuksesta. Samalla on kuitenkin unohdettu, että historian varsinainen käyttövoima on tavallinen ihminen. Kuten nyt julkistettavan Suomalaisen arjen historia -teoksen esipuheessa totean: Ratsastajapatsasta ihaillessamme pitää muistaa kysyä myös sitä, kuka kasvatti kenraalin, ruokki hevosen ja siivosi tallit. Keitä olivat ne, jotka puristivat kivääriä etummaisissa juoksuhaudoissa ja aseiden vaiettua pystyttivät patsaan.

Suomalaisen arjen historia -sarja pyrkii vastaamaan juuri tämän tyyppisiin kysymyksiin ja uudistamaan muutenkin lukijoiden näkemyksiä Suomen historiasta. Kirjasta ei löydy montakaan mainintaa Aleksanteri I:stä, Mannerheimista, Paasikivestä tai Kekkosesta, sen sijaan lukija tutustuu omiin esi-isiinsä ja esiäiteihinsä, lukemattomiin tavallisiin ihmisiin, jotka ovat tehneet Suomesta sen mitä se tänä päivänä on. Tutkimalla tavallisten ihmisten historiaa olemme samalla halunneet pystyttää oman muistomerkkimme menneiden sukupolvien työlle ja selviytymiselle arjen ankarissa olosuhteissa.

Kirjasarjan painotukset vastaavat myös suomalaisen historiantutkimuksen nykytodellisuutta. Nuoremman polven tutkijat ja nykyopiskelijat ovat kiinnostuneempia sosiaali- ja kulttuurihistoriasta kuin poliittisesta tai sotahistoriasta. Pienen ihmisen arjesta on mikrohistorian, uuden sosiaalihistorian ja mentaliteettien historian myötä puhuttu akateemisissa piireissä jo pitkään.

Sanoista on siirrytty myös tekoihin, ja laitoksilla on julkaistu paljon mielenkiintoista uutta tutkimusta. Arjen historian viehätys on havaittu myös mm. koululaitoksessa ja museoissa, mutta ns. laaja lukeva yleisö, päivälehtijulkisuus ja suuret yleiskustantajat eivät ole oikein noteeranneet tätä puolta suomalaisesta historiantutkimuksesta. Kirjamarkkinoilla onkin selvästi tilaa ja tarvetta suomalaisen arjen historiaa monipuolisesti esittelevälle kirjasarjalle.

Suomalaisen arjen historia -teossarjan tarkoituksena on tarkastella historiaa mahdollisimman konkreettisella ja ihmisläheisellä tavalla. Kotiseutumuseon seinällä roikkuva sirppi tai kylvövakka tuskin herättää suuria tunteita, mutta kun lukijoille kerrotaan havainnollisesti siitä armottomasta raatamisesta, nälästä ja säiden armoilla elämisestä, joka löytyy työkalun takaa, on huomio yleensä taattu. Arjen kautta hahmottuu tärkeä peruskokemus; lukija ymmärtää itsekin kuuluvansa sukupolvien ketjuun, olevansa osa historiaa.

Teossarjan tyylilajina on lukijaystävällinen asiateksti. Lukijaystävällisyydellä tarkoitan ainakin sitä, että laajoihin metodologisiin johdatuksiin, käsitteillä kikkailuun ja oman lukeneisuuden esittelyyn suhtaudutaan nuivasti. Kirjasarjan kantava idea on siinä, että asialla ovat eturivin nuoret ja keski-ikäiset tutkijat, jotka osaavat myös kirjoittaa. Popularisointi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että historiasta tehdään saippuaoopperaa. Historia on aina ollut suomalaisille vakava asia ja lukijat arvostavat tietokirjojaan siksi, että niissä on luotettavaa ja uusimpaan tutkimukseen perustuvaa tietoa

Teossarjan sisältö

 

Suomalaisen arjen historia -sarjassa ei ole kokonaan hylätty perinteistä lähestymistapaa sillä se etenee kronologisesti ja jokaisen osan alussa on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian professorin Markku Kuisman pitkä johdantoartikkeli kunkin aikakauden yleiseen poliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen.

Neliosaisen sarjan nyt julkistettava osa ”Savupirttien Suomi” käsittelee ajanjaksoa ristiretkistä isoon vihaan eli sydänkeskiajalta 1700-luvun alkuun, aikaan, jolloin Suomen valtiota, rajoja tai edes kansakuntaa ei ollut olemassa. Ei sydänkeskiajan ”suomalainen” mieltänyt olevansa suomalainen. Katse oli paljon lähempänä, sillä luonnon ja työn kiertokulku sekä oman talon ja lähiseudun elämänpiiri jäsensi ihmisten ajattelua. Kruunu ja kirkko vahvistivat otettaan vain vähitellen ja maan kristillistyminen merkitsi myös ruotsalaistumista.

Savupirttien Suomi -osan keskiössä on ”kirveskansa”. Kaskea raivaavat ja erämaita asuttavat, metsästävät ja kalastavat esi-isämme, joiden elämää hallitsivat ankaran raadannan lisäksi ruotsalainen herrasääty ja paljolti saksalaisperäinen porvaristo. 1500-luvulta alkaen suomalainen kirveskansa oli jo selkeämmin osa Ruotsin valtakuntaa.

Itämeren piirin aggressiivista mahtivaltiota, joka varsinkin 1600-luvulla marssitti joukkojaan eri puolille Eurooppaa ja samalla lähes varmaan kuolemaan, kuten professori Kimmo Katajala omassa artikkelissaan toteaa. Ensimmäisen osan artikkelit kuvaavat elämää paitsi savupirteissä, porvaristaloissa ja linnoissa, myös mm. pukeutumista, jokapäiväistä ravintoa, liikkumista, väkivaltaa ja rakkautta. Erilaisten tietoiskujen ja erikoisartikkeleiden kautta saadaan tietoa niin noituudesta, kaskenpoltosta, häidenvietosta kuin lastenhoidosta ja imettämisestä.

Sarjan toinen osa Säätyjen Suomi käsittelee ajanjaksoa 1700-luvulta 1800-luvun jälkipuolelle ja kertoo säätyvallan ajan suomalaisen vähitellen teollistuvasta ja demokratisoituvasta elämänpiiristä. Kolmannessa osassa Modernin Suomen synty käsitellään modernin Suomen syntyä toiseen maailmansotaan saakka ja neljännen Hyvinvoinnin Suomi -osan keskiössä on sodanjälkeinen hyvinvointisuomi kerrostalolähiöineen, autoineen ja telkkareineen. Kaikissa osissa pyritään niin tekstin kuin kuvienkin kautta lähestymään ns. tavallista lukijaa. Akateemista kankeutta ja pitkäpiimäisyyttä sekä turhaa arvokkuuden tavoittelua on pyritty välttämään. Tekijät ovat kaikki uudemman tutkijapolven ykkösnimiä, jotka osaavat kirjoittaa myös suurelle yleisölle.
« takaisin
BONNIER
Books Finland
 © 2006 Wicanda Oy | Käyttöehdot | Palaute